FAQ

Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen aiheuttamien ristiriitojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.

Sovittelu on maksuton palvelu, jota ohjaa restoratiivisen oikeuden teoria. Tämä tarkoittaa menettelyä, jossa konfliktin osapuolet voivat puolueettomien sovittelijoiden läsnäollessa kohdata toisensa luottamuksellisessa sovitteluneuvottelussa turvallisesti ja sopia, mitä vahingon ja ihmissuhteiden korjaamiseksi on heidän itsensä mielestä tehtävissä.

Sovittelua voi viranomaisten lisäksi ehdottaa myös rikoksen tai riidan osapuoli tai huoltaja. Tällöin sovittelualoite tehdään sovittelutoimistoon. Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö selvittää asian soveltuvuuden sovitteluun ja neuvoo yksityiskohdissa. Voit jättää sovittelualoitteen täältä niin otamme sinuun yhteyttä.

Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii pääsääntöisesti vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia rikoksia ovat mm:

• Näpistys
• Kunnianloukkaus
• Lievä pahoinpitely

Syyttäjällä on kuitenkin oikeus nostaa syyte yleisen edun nimissä joistain asianomistajarikoksista silloinkin, kun asianomistaja ei vaadi rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.

Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia, eli niissä poliisi voi tutkia niitä ja syyttäjä syyttää niistä, vaikkei asianomistaja ei vaadikaan niistä rangaistusta. Virallisen syytteen alaisia ovat mm:

• Pahoinpitely
• Vahingonteko, kun se kohdistuu kunnan tai valtion omaisuuteen
• Varkaus

Sovittelussa molemmat osapuolet voivat kohdata toisensa turvallisesti ja vaikuttaa itse asiansa käsittelyn lopputulokseen. Sovittelussa uhri pääsee kertomaan, miten teko on vaikuttanut hänen elämäänsä. Sovittelussa tekijällä on mahdollisuus ottaa vastuu teostaan. Sovittelussa on mahdollisuus kuulla ja tulla kuulluksi. Yhdessä osapuolet voivat sopia molempia osapuolia tyydyttävästä ratkaisusta. Sovittelu on maksutonta ja vapaaehtoista.

Sovittelu voi olla joko rikosprosessille rinnakkainen tai sitä täydentävä menettely. Rikosasia voidaan käsitellä myös tuomioistuimessa, vaikka tapaus olisi soviteltu. Saavutettu sovinto voi kuitenkin olla peruste syyttämättä jättämiselle tai sovinto voidaan ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena. Oikeusviranomaiset tekevät ratkaisut perusteluineen.

Sovittelun kautta vahingon aiheuttajalla on mahdollisuus ottaa vastuu teostaan ja korvata tekonsa. Osapuolet voivat vaikuttaa soviteltavan asian lopputulokseen. Sovittelu on maksutonta ja luottamuksellista. Sovittelu vaatii vähemmän yhteiskunnan resursseja kuin oikeudenkäynti. Tavoitteena on myös rikosten ja muiden konfliktien väheneminen. Sovittelu tarjoaa myös mahdollisuuden asiakkaiden palveluohjaukseen.

Kotivakuutukseen sisältyy yleensä oikeusturvavakuutus, joka ensisijaisesti kattaa rikoksen uhrin oikeudenkäyntikulut. Jos sinulla ei ole kotivakuutusta, voi sinulla pienten tulojen perusteella olla valtion oikeusapua, jolloin oikeudellisen avustajan palkkio voidaan tuloista riippuen maksaa joko osittain tai kokonaan valtion varoista. Oikeusturvavakuutusten vakuutusehdoissa on eroja eri vakuutusyhtiöiden välillä.

Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutusehdoissa määriteltyjä asioita, kuten uhrin oikeudenkäyntikuluja. Vakuutusehdot eroavat eri vakuutusyhtiöiden välillä.

Sovitteluun osallistuminen on maksutonta.

Sovittelu voi olla vaihtoehto koulukiusaamisasian selvittämiseen myös ilman rikosilmoituksen tekemistä. Sovittelu voidaan järjestää osapuolten, koulun ja kodin välillä. Jos sovittelu ei tuota toivottua lopputulosta, kiusaaminen jatkuu tai jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, on tällöin siitä tehtävä rikosilmoitus poliisille.

Sovittelualoitteen voi tehdä poliisi, syyttäjä, rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri. Jos rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri on alaikäinen, voi sovittelualoitteen tehdä myös heidän huoltajansa. Myös edunvalvoja voi tehdä aloitteen sovitteluun ryhtymiseksi.

Lähisuhdeväkivaltaa sisältävässä asiassa sovittelualoitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä.

• Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden käsitellä rikos- ja riita-asioita osapuolten välillä (Sovittelulaki 1015/2005).
• Sovittelussa osapuolet kohtaavat toisensa sovittelijoiden läsnäollessa ja itse vaikuttavat asiansa ratkaisuun.
• Sovittelussa on mahdollista sopia korvausasioista.
• Sovittelu voidaan ottaa huomioon syyteharkinnassa tai oikeudessa rangaistusta mitattaessa.

Tutkinnan kesto poliisissa riippuu rikoksen laadusta. Selkeät rikostapaukset ovat tutkittavissa nopeammin ja laajat selvitettävät tapaukset vievät enemmän aikaa. Tutkinnan kesto riippuu myös siitä, kuinka paljon rikosasioita poliisilla on kokonaisuudessaan tutkittavana.

Jos sovittelu aloitetaan, sovittelijat sopivat tapaamisista sovitteluun osallistuvien kanssa. Osapuolet kohtaavat toisensa neuvottelussa, jossa tapahtumia käsitellään rakentavassa hengessä toinen toisiaan kuunnellen. Jos osapuolet pääsevät sovintoon, laaditaan asiakirja eli sovittelusopimus.

Syyteharkinnan pituus on riippuvainen tutkittavasta asiasta.

Sovittelulla on mahdollista nopeuttaa rikos- tai riita-asian käsittelyä. Vallitsevan koronavirus-tilanteen vuoksi sovittelupalvelu on ruuhkautunut joten käsittely voi tämän vuoksi kestää tavanomaista kauemmin.