Asianomistajarikokset
Lievien asianomistajarikosten kohdalla sovittelu pääsääntöisesti päättää oikeusprosessin, eikä syyttäjä voi nostaa syytettä asiassa, mikäli asianomistaja on sovittelussa luopunut rangaistusvaatimuksestaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa niin sanottu yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Virallisen syytteen alaiset rikokset
Virallisen syytteen alaisten rikosten kohdalla syyteharkintavalta on sovittelusta huolimatta syyttäjällä. Mikäli asia sovitellaan, päättää syyttäjä viime kädessä sen, nostaako hän syytteen vai jättääkö syytteen nostamatta saavutetun sovinnon perusteella. Vaikka syyte nostettaisiin, voidaan onnistunut sovittelu ottaa huomioon syyteharkinnassa ja rangaistusta tuomittaessa ja mitattaessa (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, Rikoslaki 3:5.3 ja 6:3.3).
Alle 15-vuotiaat nuoret
Alle 15-vuotiaat nuoret eivät ole teoistaan rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä heidän tekemiään rikoksia käsitellä rikosoikeudenkäynnissä. Tästä huolimatta alle 15-vuotiaat ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista. Sovittelussa voidaan käsitellä myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia. Korvausvelvollisuus ei siirry lapsen/nuoren vanhemmille, ellei voida osoittaa, että he ovat laiminlyöneet alaikäisen lapsen asianmukaisen valvonnan.
Rikosten ja riitojen sovittelua säätelee sovittelulaki, joka löytyy Finlexistä.
Tutkinnan kesto poliisissa riippuu rikoksen laadusta. Selkeät rikostapaukset ovat tutkittavissa nopeammin ja laajat selvitettävät tapaukset vievät enemmän aikaa. Tutkinnan kesto riippuu myös siitä, kuinka paljon rikosasioita poliisilla on kokonaisuudessaan tutkittavana.
